- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Pihlajanmarjakarkki
Pihlajanmarjakarkki on yksi suomalaisen makeiskulttuurin helmistä. Tämä kirpeän makeat herkku on vuosikymmeniä ilahduttanut suomalaisia ja herättää edelleen nostalgisia muistoja monille. Lue lisää pihlajanmarjakarkeista, niiden historiasta ja valmistuksesta.
Historia
Pihlajanmarjakarkkien tarina juontaa juurensa syvälle suomalaiseen luontoon ja kansanperinteeseen. Pihlaja on ollut suomalaisille pyhä puu, ja sen marjoja on käytetty niin ravintona kuin kansanlääkinnässäkin vuosisatojen ajan.
Teollisesti valmistetut pihlajanmarjakarkit tulivat markkinoille 1930-luvulla. Fazerin makeistehdas alkoi valmistaa niitä ensimmäisenä Suomessa, ja ne saavuttivat nopeasti suuren suosion. Karkin kehittämisen taustalla oli halu luoda suomalainen makeinen, joka hyödyntäisi kotimaan luonnon antimia.
Fazerin Pihlajakarkki on yksi Suomen rakastetuimmista makeisista ja tärkeä osa suomalaista makeisperinnettä. Tämä ikoninen karkki on ollut osa Fazerin valikoimaa jo vuosikymmeniä, ja se on säilyttänyt suosionsa sukupolvelta toiselle. Nykyisin karkki ei tosin enää sisällä lainkaan pihlajanmarjaa.
Mitä on agar agar?
Agar agar on kasviperäinen hyytelöimisaine, joka on peräisin punaisista merilevistä. Se tunnetaan myös nimillä agar, kanten tai E406. Tämä monipuolinen aine on laajassa käytössä niin ruoanvalmistuksessa, tieteessä kuin teollisuudessakin.
Agar agar on polysakkaridi, joka koostuu pääasiassa agaroosista ja agaropektiinistä. Se on hajuton, mauton ja väriltään vaalean kellertävä. Agar agar eroaa eläinperäisestä gelatiinista siten, että se on täysin vegaaninen ja sen hyytelöimiskyky on huomattavasti vahvempi.
Ominaisuudet
- Hyytelöimiskyky: Agar agar hyytelöityy huoneenlämmössä, toisin kuin gelatiini, joka vaatii jäähdytyksen.
- Lämmönkestävyys: Agar agarin muodostama hyytelö kestää korkeampia lämpötiloja kuin gelatiini.
- Ravintosisältö: Se on lähes kaloriton ja sisältää runsaasti kuitua.
- Liukenevuus: Liukenee kuumaan veteen, mutta ei kylmään.
Käyttö ruoanvalmistuksessa
- Jälkiruoat: Käytetään vanukkaisiin, hyytelöihin ja marmeladeihin.
- Vegaaniset vaihtoehdot: Korvaa gelatiinin vegaanisissa resepteissä.
- Molekyyligastronomia: Käytetään innovatiivisten ruoka-annosten luomiseen.
- Säilöntä: Toimii luonnollisena säilöntäaineena joissain ruokatuotteissa.
Agar agarin käyttö ruoanvalmistuksessa vaatii hieman harjoittelua:
- Annostelu: Yleensä 1 teelusikallinen agar agar -jauhetta riittää hyytelöimään 1 kupin (240 ml) nestettä.
- Valmistus:
- Sekoita agar agar kylmään nesteeseen.
- Kuumenna seosta kiehuvaksi jatkuvasti sekoittaen.
- Keitä 2-5 minuuttia, kunnes agar agar on täysin liuennut.
- Hyytelöityminen: Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöön. Se alkaa hyytelöityä noin 35-40°C lämpötilassa.
Edut ja haasteet
Edut:
- Vegaaninen ja halal
- Vahva hyytelöimiskyky
- Kestää korkeita lämpötiloja
- Terveellinen ja vähäkalorinen
Haasteet:
- Voi olla hankala käyttää oikein ilman kokemusta
- Liian suuri määrä voi tehdä lopputuloksesta kumimaisen
- Ei sula suussa yhtä helposti kuin gelatiini
Pihlajanmarjakarkkien valmistus
Pihlajanmarjat kerätään yleensä syksyllä, kun ne ovat kypsyneet. Pakkasen puremat pihlajanmarjat ovat makeampia. Marjat puhdistetaan ja keitetään sokerin kanssa. Seokseen lisätään pektiiniä, joka toimii hyytelöimisaineena.
Kuuma massa kaadetaan astiaan ja sen annetaan jäähtyä. Jäähtyessään massa jähmettyy ja se voidaan leikata paloiksi. Palat kannattaa jättää vielä pöydälle kuivahtamaan, jonka jälkeen karkit voi vielä pyöritellä sokerissa.
Karkkeihin voi lisätä myös muita makuja, kuten omenaa tai päärynää tasapainottamaan pihlajanmarjan voimakasta makua.
Pihlajanmarjat: monikäyttöinen luonnontuote
Pihlajanmarjat ovat pihlajan (Sorbus aucuparia) hedelmiä, jotka ovat olleet tärkeä osa pohjoista luontoa ja kulttuuria vuosisatojen ajan. Nämä pienet, kirkkaan oranssit tai punaiset marjat kypsyvät syksyllä, muodostaen näyttäviä terttuja puiden oksille. Pihlajanmarjojen maku on ainutlaatuinen yhdistelmä kirpeyttä, karvautta ja lievää makeutta, mikä tekee niistä mielenkiintoisen raaka-aineen ruoanlaitossa ja perinteisessä lääkinnässä.
Ravitsemuksellisesti pihlajanmarjat ovat erittäin arvokkaita. Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, jopa enemmän kuin sitrushedelmät painoonsa nähden. Lisäksi marjoissa on merkittäviä määriä karotenoideja, flavonoideja ja muita antioksidantteja, jotka tukevat immuunijärjestelmää ja voivat auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä. Pihlajanmarjat ovat myös hyvä kuidun lähde ja sisältävät pieniä määriä A- ja E-vitamiineja sekä kaliumia ja muita mineraaleja.
Ekologisesta näkökulmasta pihlajanmarjat ovat tärkeä ravintolähde monille linnuille ja pienille nisäkkäille, erityisesti talvella, kun muuta ravintoa on niukasti saatavilla. Tämä tekee pihlajasta arvokkaan puun luonnon monimuotoisuuden kannalta. Samalla pihlajanmarjojen kerääminen ja käyttö ihmisravinnoksi on esimerkki kestävästä luonnonvarojen hyödyntämisestä, sillä se ei vahingoita puuta tai ekosysteemiä, kun se tehdään kohtuullisesti.
Pihlajanmarjat kansanperinteessä
Suomalaisessa kansanperinteessä pihlajanmarjoilla on ollut erityinen asema. Niitä on käytetty niin ravintona kuin lääkkeenäkin. Marjoista on valmistettu hilloja, mehuja ja makeisia, kuten tunnettuja pihlajanmarjakarkkeja. Kansanlääkinnässä pihlajanmarjauutteita on käytetty muun muassa kuumelääkkeenä, ruoansulatusongelmiin ja virtsatietulehdusten hoitoon. Modernissa fytoterapiassa pihlajanmarjauutteita tutkitaan niiden mahdollisten tulehdusta ehkäisevien ja verisuonten terveyttä edistävien ominaisuuksien vuoksi.
Pihlajanmarjojen kerääminen ja käyttö on edelleen suosittua monissa Pohjois-Euroopan maissa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pihlajanmarjoja käytetään niin kotikeittiöissä kuin ammattimaisessa ruoanvalmistuksessakin. Niistä tehdään hilloja, hyytelöitä, mehuja ja likööreitä, ja ne sopivat erinomaisesti riistan ja muiden voimakkaiden liharuokien lisäkkeeksi. Pihlajanmarjojen kirpeä maku tasapainottaa hyvin makeita jälkiruokia, ja niitä käytetäänkin usein esimerkiksi jäätelöiden ja sorbettien maustamiseen.
Kaiken kaikkiaan pihlajanmarjat ovat monipuolinen luonnontuote, joka yhdistää ravitsemukselliset hyödyt, kulttuuriperinnön ja ekologisen arvon. Niiden käyttö jatkuu ja monipuolistuu nykypäivänä, kun kiinnostus luonnonmukaisiin ja paikallisiin raaka-aineisiin kasvaa ruokakulttuurissa ja hyvinvointiteollisuudessa.
Pihlajanmarjakarkki
Pihlajanmarjakarkki on yksi suomalaisen makeiskulttuurin helmistä. Tämä kirpeän makeat herkku on vuosikymmeniä ilahduttanut suomalaisia ja herättää edelleen nostalgisia muistoja monille. Lue lisää pihlajanmarjakarkeista, niiden historiasta ja valmistuksesta.
Ainesosat
- 300 g kypsiä pihlajanmarjoja
- 1 hapan omena
- 4 dl vettä
- 4 dl sokeria
- 0,5 dl vettä
- 2 rkl agar agaria
- Pinnalle: sokeria
Valmistus
- Puhdista pihlajanmarjat ja poista varret. Huuhtele marjat kylmällä vedellä. Pilko omena lohkoiksi.
- Laita marjat ja omena kattilaan veden kanssa. Keitä miedolla lämmöllä noin 15-20 minuuttia, kunnes marjat ovat pehmenneet.
- Siivilöi mehu hienon siivilän läpi kattilaan.
- Lisää mehuu sokeri ja sekoita hyvin. Kiehauta.
- Sekoita agar agar pieneen vesimäärään ja lisää kuuman mehun joukkoon. Sekoita.
- Anna seoksen kiehua vielä muutama minuutti.
- Vuoraa uunipelti tai matala astia leivinpaperilla.
- Kaada kuuma seos tasaisesti pellille/astiaan.
- Anna jäähtyä yön yli.
- Leikkaa jäähtynyt massa pieniksi paloiksi.
- Anna palojen kuivahtaa vöhintön muutama tunti tai jopa useampi päivä,
- Pyörittele palat sokerissa.
- Säilytä karkit ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä.
Vinkkejä
- Pihlajanmarjojen kirpeys vaihtelee, joten maista ja säädä makeutta tarpeen mukaan.
- Jos haluat pehmeämpiä karkkeja, lisää hieman glukoosia tai hunajaa sokerin sekaan.
- Kokeile lisätä mausteita kuten kanelia tai inkivääriä tuomaan uusia makuvivahteita.
- Kotitekoisten karkkien rakenne voi erota kaupallisista versioista, mutta maku on usein intensiivisempi ja luonnollisempi.
Jälkiruokia
Itse tehty mantelimassa
Vegaaniset donitsit
Pannukakku